Osa 12: Ystävä erämäälla
Saarni oli löytänyt itsensä pyjamassaan aavikolta. Hänellä ollut pienintäkään aavistusta, missä hän oli ja miten hän oli tänne päätynyt. Saarni tiesi olevansa niin hereillä kuin vaan voi olla, mutta varmuuden vuoksi hän nipisti itseään siinä toivossa, että tämä kaikki olisikin ollut pahaa unta. Miten hän selviäisi yksin erämaalla? Siinä samassa kaunis nuori nainen käveli paikalle. Saarni huokaisi helpotuksesta ja säntäsi heti naisen puheille. "Anteeksi että häiritsen. Minä olen täysin eksynyt. Voitko auttaa minua?" Saarni kysyi hiukan epäröiden. "Tottakai, sinulla on todella kauniit vaahteranlehtikasvot. Et taida olla täältä päin peräisin, Outolaaksosta?" nainen vastasi lempeästi. "Outolaaksosta? En ole koskaan kuullut sellaisesta paikasta. Minä asun Belladonna-poukamassa, tai siis asun siellä kampuksella. Tiedätkö, miten pääsisin sinne takaisi?", Saarni puhui kiivaalla vauhdilla. "Minun täytyy kertoa sinulle huonoja uutisia. Minulla on samanlainen ta...