Osa 1: Suuri unelma

Oli kosminen vaahtera, joka loisti tähtien kirkkaudessa hyvinvoivana ja vahvana. Sen oksassa pieni sievä siemen unelmoi suurista ja kuiskasi toiveensa äärettömyyksiin:
"Jos minä voisin olla sim, haluaisin levittää kauneutta ja iloa maailmaan. Haluaisin rakentaa jotain suurta ja loistavaa. Haluaisin kasvattaa oman ylvään puun, joka haarautuisi lapsistani ja lapsenlapsistani"

Niin pieni siemen putosi universumin elämänpuusta ja putosi avaruuteen. Suuri kaunis vaahtera jäi paikoilleen ylväänä ja värikkäänä. Se jäi aina pienemmäksi, mitä pidemmälle siemen matkasi. "Onnea matkaan", suuri vaahtera toivotti versolleen.

---

---


Niin taivaalta pudonnut siemen oli löytänyt uuden elämänmuotonsa siminä. Hän löysi itsensä makaamasta ihanan pehmeältä hiekalta. Aurinko paistoi lumoavasti, ja lämmin tuuli puhalsi mukavasti sieluun ja ruumiiseen. Rentouttavat aallot paiskautuivat rantaan täynnä elämänvirtaa. Kaunis nuori nainen avasi silmänsä.

Hän nousi katsomaan henkeäsalpaavan kaunista näkyä.
"Minun nimeni on Taimi Vaahtera", nainen yllättäen hoksasi. "Mutta minulla ei ole hajuakaan, miten päädyin tänne. Minulla on silti olo, että minulla on jokin suuri tarkoitus täällä toteutettavaksi. Haluan elää ikuisuuksiin näin kauniissa paikassa."

Taimi käänsi selkänsä ja huomasi karvaisen kaverin.
"Oletpa sinä söpö! Kaunein pikku karvapallo, jonka olen koskaan nähnyt!", Taimi ilahtui.
Kissa katsoi häntä hiukan loukkaantuneen näköisenä, ja kuin lukien tämän ajatukset Taimi korjasi:
"Sinä taidatkin olla poika. Olet kuitenkin kaunein poika, jonka olen kohdannut. Taidat olla eksynyt. Minä voin pitää sinusta huolta."
Kissa kehräsi ja puski uuden omistajansa jalkoja.
"Sinun nimesi on Siirappi Vaahtera!", Taimi julisti.

Taimille tuli ajatus, että hän voisi tarvita muitakin ystäviä omasta lajistaan. He voisivat opastaa, miten tässä uudessa maailmassa tulisi elää.
"Sinä tarvitset rahaa ja työn, jotta voit hankkia itsellesi kodin, jossa asua turvallisesti", oli ensimmäinen neuvo similtä nimeltä Leijona.
"Ooh, siitä tulikin mieleeni, että äitinihän jätti minulle rahasalkun!", Taimi riemastui.
Kun hän mietti äitiään, hän näki mielessään kauniin vaahterapuun.

Salkussa oli jopa 20 000§! Taimi päätti ostaa kauniin rantatontin, johon hän oli taivaalta tipahtanut, ja hänelle jäi siitä jäljelle vain 2000§. Leijonan mielestä Taimi oli hullu, ja hänen olisi kannattanut ostaa jokin halvempi tontti tai vuokrata asunto. Taimin mielestä ei ollut ollenkaan hullua hankkia jotain, mitä hän todella halusi. Jotain, mihin hän voisi rakentaa suuren kauniin kodin, ja tulevassa kodissaan ihailla näitä lumoavia aaltoja. Sen sijaan hölmöähän on ostaa jokin väliaikaisratkaisu, mitä ei oikeasti edes halua!

Taimi sai nopeasti töitä. Hänen lumoava vaahteranlehti-ihonsa hurmasi kaikki työnantajat. Taimilla oli myös rentouttava vaikutus muihin simeihin, ja hän oli kunnianhimoinen etenemään urallaan. Se oli kaikkea, mitä kuka tahansa työnantaja saattoi uneksia työntekijältään. Taimia kiinnosti kovasti esteettiset talot, ja niinpä hän hakeutui arkkitehtuuriuralle sementinsekoittajaksi. Ehkä hän saisi työpaikkansa kautta ideoita ja inspiraatiota omaa taloaan varten, ja ainakin hän osaisi sekoittaa kaikki sementit omaa taloa varten.


Kun Taimi työskenteli ahkerasti, Siirappi-kissalla oli paljon joutilasta aikaa. Hän innostui jahtaamaan perhosia, mutta ei onneksi saanut yhtäkään kiinni.

Taimi työskenteli sivutyönä myös kahvilassa asiakaspalvelijana. Pian työn aloittamisen jälkeen hänestä tuli erittäin pidetty kahvilatyöntekijä. Hänen pomonsa maksoi välillä jopa tuplapalkkaa mainiosti tehdystä työstä. Kahdessa työssä meni lähes kaikki vapaa-aika, mutta unelman kannattelemana Taimi jatkoi eteenpäin. Kahvilassa parasta oli se, että tapasi jatkuvasti uusia simejä, ja Taimi oli alkanut haaveilla kohtaavansa mielitietyn.

Taimille siunautuikin kaksi kiinnostavaa miestuttavaa, jotka antoivat hänelle paljon huomiota. Daniel oli Taimin kollega, ja Simeon oli erittäin mukava asiakas, jonka kanssa Taimi tykkäsi jutella töiden lomassa. Miehet selvästi kilpailivat Taimin huomiosta, sillä kummatkin kävivät vuoroin ihailemassa ja hurmaamassa vaahterakaunotarta. Tilanne oli Taimille vaikea, sillä kummatkin olivat kivoja, mutta lopulta Danielin iskuyritykset eivät tehneet enää vaikutusta, ja Taimi päätti valita Simeonin.

"Haluaisitko lähteä töiden jälkeen treffeille?", Simeon lopulta kysyi.
"Toki, minä soitan sinulle", Taimi lupasi.
Vatsassa kutkutteli loppupäivän. Taimi mietiskeli, että hänen oli varmaan lopetettava osa-aikatyö kahvilassa. Daniel ei jättäisi häntä rauhaan, ja hän voisi kehitellä jotain ikävää mustasukkaisuuksissaan.

Treffit olivat ihan hauskat, mutta kun molemmat simit mammonatavoisia olivat, oli heidän mielessään enemmän rahantienaushaaveet kuin toisiinsa kohdistuvat toiveet. Taimi sai kutitella Simeonia mahdottoman monta kertaa, kun siitä mies tuntui olevan täysin haltioissaan. Lopulta treffit kuitenkin päättyivät onnistuneissa merkeissä.

Toiset treffit sujuivat hiukan paremmin. Taimi kutsui tuttavuutensa jopa aavemaisen tyhjälle tontilleen. Simeon sanoi olevansa itsekin tyhjätasku, ja parilla oli suunnitelmissa tehdä rahaa tulevaisuudessa. Taimi kuitenkin huomasi, että Simeon oli hänestä enemmän kiinnostunut kuin hän itse Simeonista. Aika kului Simeonin toiveita toteuttaessa, mikä sai Taimin miettimään, halusiko hän tätä suhdetta tosissaan.

Niinpä Taimi päätti ottaa hiukan etäisyyttä ja keskittyä jälleen uriinsa. Hän jopa palasi työskentelemään kahvilaan, ja sai siellä ollessaan tienattua ensimmäiset 5000§! Onneksi Daniel oli jälleen asiallinen eikä yrittänyt enää lähestyä Taimia romanttisin mielin.

Kävipä niinkin onnekkaasti, että Taimille lahjoitettiin toivomuslamppu. Taimi tunnettiin hyväsydämisenä ja ystävällisenä siminä, ja luultavasti sen vuoksi ennustajaeukko oli päättänyt palkita hänet hyvistä teoistaan. Jollain tavalla Taimi uskoi myös, että rahat olivat lahjoitus hänen syntyperältään kosmiselta vaahteralta. Taimi pyysi lampunhengeltä kahdesti mammonaa ja kykyä huijata kuolemaa. Niinpä rahasäkkejä alkoi pudota taivaalta, ja hetkessä Taimi olikin varakas nainen!







Hän pystyi viimein rakentamaan kodin itselleen. Se ei ollut hänen unelmien kartanonsa, mutta ihan sievä talo. Siellä oli myös varattu tilaa tulevalle perheelle. Taimi oli innoissaan suunnittelemassa itselleen kotia, mutta vasta aloittelevana "arkkitehtinä" taloon jäi muutama ei niin käytännöllinen ratkaisu. Taimi oli elänyt talossaan vasta hetken, kun hän alkoi jo toivoa kalliimpia tavaroita, ja niin sisustus muuttui vielä hiukan.

Taimi oli ehtinyt nauttimaan talostaan vasta pari päivää, kun murtovaras näki optimaalisen potentiaalin hänen talossaan. Taimi oli jo melko kuuluisa naapuruston keskuudessa, ja monet puhuivat hänen yllättävästä rikastumisestaan, mikä oli kantautunut lopulta myös varkaan korviin. Onneksi Taimi oli ostanut varashälyttimen, ja poliisimies tuli nappaamaan roiston kiinni. Ikävä kyllä varas ennätti viedä kauniin lintutaulun.

Taimista tuntui epämukavalta elää yksin talossaan varasepisodin jälkeen. Niinpä hän pyysi Simeon-kultansa asumaan kanssaan. He menivät myös kihloihin ja puhuivat yhdessä myös toiveista mennä naimisiin ja hankkia lapsi. Simeonin horoskooppi on Kauris, ja Taimi on Rapu, joten Simeon toi mukanaan paljon vakautta ja rauhallisuutta Taimin tunteellisempaan lähestymistapaan. Simeonilla oli myös korkea työmoraali, ja hän oli kiinnostunut auttamaan simejä lääketiedeuran kautta, mikä vetosi Taimiin suuresti. Enää treffitoiveetkaan eivät olleet yksipuolisia (sen jälkeen kun Taimi oli ostanut toivomansa kukkientekopöydän), ja Taimi oli täysin hurmaantunut miehestään.

Niin häät päätettiin pitää pian syksyn viimeisenä päivänä ennen talven tuloa. Vihkikaari pystytettiin parvekkeelle. Kauniit rentouttavat aallot pyyhkivät seremonian ajan, ja se oli ikimuistoinen hetki. Taimi mietti hetken elämäänsä taaksepäin siitä hetkestä, kun hän oli itsensä tältä rannalta löytänyt. Kaikki oli järjestynyt parhain päin, ja hän oli kiitollinen.

Juhlia jatkettiin myöhään yöhön. Raikuvat naurut ja ilo purskahteli tuoreen avioparin leikitellessä, kun Taimi ilkikurisesti tyrkkäsi suuren palan kakkua Simeonin suuhun. Kumpikin oli optimistinen tulevaisuudelle yhdessä.